Joulun aikaan

 Jouluinen kuva. Huomattiin, että tuossa eteisessä kuuluu olla hylly. Etsittiin sopivaa tosi pitkään; mikään ei tuntunut sopivalta.

Viikko sitten Mikko toi meille jotain heidän huonekalujaan säilytykseen ja samalla PALAUTTI tämän meidän kirjahyllyn!!
 Onkohan ihmisellä liikaa kaappeja/hyllyjä siinä vaiheessa, kun ei enää muista omistavansa niitä??

 Jouluaikaan saa tehdä mitä haluaa! Viime vuonna kitkin rikkaruohoja. Tänä vuonna päätin vihdoinkin maalata keittiön kaapit.

Jossain asuntomyynti-ilmoituksessa näin myrkynvihreät keittiön kaapit.
 Upeat, tuumin ja muistelin, että työhuoneella taitaakin olla pieni purkki myrkkymaalia.

Iloistakin iloisempana kaivoin maalin esiin ja aloittelin maalaushommaa.

Tai siis.. olisko pitänyt ensin tarkistaa onko maalista mihinkään? Sain siitä paloja irti, että ei se nyt ihan kuivaa vielä ollutkaan!

Kun kerta olin jo saanut homman alkuun, niin pakko sitä oli jatkaa. Ja koska sunnuntai-iltana ei maalia saa kaupasta, otin hyllyltä seuraavan purkin.

Keittiön kaapit maalataan nyt samalla maalilla kun ruokasen kaapit.


Jo maalatut ovet odottelevat tuolla maalinpoistoa, joten sitä vuorossa seuraavaksi. Jee!!

t. Auli K

Vaihteeksi jotain pientä nikkarointia (eli ulkoa sisälle)

Sattuipa kerran kesällä niin, että kurkkasin roskalavalle. Tai oikeestaan ei sinne tarvinnut kovin paljoa kurkkia, kun nämä ovet keikkuivat kasan päällimmäisinä ihan kaikkien nähtävillä.

Raahasimme siis jokirannassa olleelta roskalavalta Katrin ja Vienon kanssa ovet Mikon ja Katrin vintille, josta ne kulkeutuivat jossain vaiheessa syksyä tuonne Vienon huoneeseen.

Kovin montaa kertaa ei taisteltu siitä, että ovet pitäisi saada paikoilleen än-yy-tee-nyt. Suurin piirtein keskustelut syksyllä kulkivat sitä samaa rataa, joka aina jotenkin johti toteamukseen, että "ette työkään vielä oo laittaneet niitä ovia paikalleen"

Joku kaunis päivä saatiin inspiraatio -mistä lienee sellainen tullut! Ja eikun tuumasta toimeen!

 Tässä kaiverretaan saranoille koloja. Ilmeisesti olen asentanut tarpeeksi monet saranat, kun tämän kanssa ei tullut juuri minkäänlaisia ongelmia. Mitä nyt taltat olivat "jossain" tallessa, eikä löytynyt kuin tuo yksi kapea.. Kyllä toki silläkin pari saranaa sai laitettua!

Ovi oli aika mukavan kokoinen, vain pari senttiä liian leveä ja noin 15 cm liian korkea.
Matti otti sahalla ovista alhaalta pätkät pois ja minä huolehdinkin sitten lopusta sovittelusta.

Tässäpä on sitten ovi jo paikoillaan. Jatkuva saranoilta ja saranoille nostelu oli hyvää treeniä! Varmaan sai sata kertaa kokeilla uudelleen, mikään kun ei ollut suorassa; ei karmit toisiinsa nähden, eikä ovikaan.

Höyläsin kymmeniä kertoja ennen kuin se siihen sopi.

Vielä kun saa aikaiseksi nuo listat ja karmien maalauksen, niin voi olla jokseenkin tyytyväinen.


(huom! Kellon paikka muutetaan ensi tilassa!)

Ovessa on tuossa keskellä tapit, joilla vasemman puolen saa lukittua kiinni-asentoon. Vain oikea puoli on käytössä.

Tarkoitus oli, että siihen laitetaan Vienon Ameriikasta synttärilahjaksi saama ovinuppi. Ovi oli valitettavasti liian kapea sitä varten; osa nupista olisi tullut lasin kohdalle. Eli ovi on tälläkin hetkellä ilman lukkoa tai kahvaa.

Ostettiin siihen rullasalpa, joka on melko huomaamaton. Tarkoitus olisi saada se joku päivä paikalleenkin.. Ovi pysyy hyvin kiinni ilman sitäkin. Ja on huomattavasti parempi ja kauniimpi kuin tuossa aiemmin ollut nuppineuloilla tapettiin kiinnitetty kangas...





Musiikkisuositus oven asennukseen:

Haloo Helsinki: Kiitos ei ole kirosana

t. Auli K

Kaivo ja pari muuta kesäistä puutarhamuisteloa

Tämä oli tilanne vuoden 2012 lopulla kun asetuimme taloksi.

Tuon hurmaavan vehreyden keskeltä löytyi kaivo (kuvassa)!







Vuoden 2014 kesällä oli tontin raivaus levinnyt puutarhan tähän(kin) osaan.

 Kaivon ynpäriltä alettiin ottaa maata pois, jotta saataisiin tasainen nurmikko. Yllätykseksemme löysimme noin 20cm syvyydestä kiveyksen.






 
 

Kaivon ympärillä oli kaunis, tasainen kiveys, joka oli perustettu hiekan päälle.

Se tarvitsi ainoastaan kaivaa esiin hiekka-savimaan alta

 Ylimääräinen maa-aines laitettiin takaisin sinne, mistä se oli vuosien kuluessa valunut kaivon eteen.

Ensi kesänä tuohon pitää saada kunnollinen portaikko. Saa nähdä tuleeko reuna kivestä, puusta, tiilestä vai aletaanko peräti valuhommiin...

Tässä kiva syyskuva samasta kohdasta kuin tuo eka kuva. Kiveys on valmis, portaat puuttuu...

 Etupihan multakasa siirtyy hitaasti, mutta varmasti ympäri pihaa :)

 Sivupiha on tasoitettu ja nurmikko kylvetty.
Ensi kesäksi taitaa tarvita ruohonleikkurin.

 Talon seinän viereen kasataan kiviä. Niitä onneksi löytyy tontilta runsaasti, ettei tarvitse ostaa!

 Muuri ja kukkapenkki.
Taustalla multakasa

Eka ruohokenttä <3













Harmaana syyspäivänä vihreää kesää muisteli

Auli
muisteloiden ääniraitana Buccaneers-Browns -peli

Kittiä kans!

 No. Kesällähän piti saada talon ikkunaremontti alulleen. Sanotaanko nyt, että kyllä se alkoi.

Alotin näistä pesuhuoneen ikkunoista, kun niistä oli yksi ikkuna rikki.

Maalit piti poistaa. Kitti olikin varissut pois itsestään, joten suht helppoa hommaa.

 Valitsin maaliksi kauniin lehmuksenvihreän, kun nuo olivat jo muutenkin vihreitä.

Kittaus vaatii vielä vähän harjoittelua. Nämä kellarinikkunat ovat oiva kohde siihen!

Saunalla näyttää tosi kivalta, kun karmit on jo maalattu ja ikkunatkin  kohta paikoillaan.

Laitoin oikeanpuoleisiin ikkunoihin saranat, joten nyt voi pesuhuonettakin tuulettaa.

Isoja ikkunoita varten olemme hankkineet maalin. Yhtenä päivänä jopa katsoin miten ikkunat saa irti. Tulee olemaan hankala homma, sillä ikkunaa ei voi nostaa, vaan saranat täytyy irrottaa.

 Akuutti murheenkryyni on nyt kellarin ilmanvaihto. Paikalla on juossut kaikenmoista ukkoa päätään pyörittelemässä.

Ongelma näkyy kuvassa: ilmastointihormi menee vaakatasossa. Metrin kohdalla tulee mutka, jossa mukaan lyöttäytyy perunakellarin ilmahormi. Siitä eteenpäin liikuttiinkin sellaisella alueella, josta kenelläkään ei ollut mitään tietoa!

Tässäpä teille ihqu kuva perunakellarin ilmahormista.

Raision pesuhuollon pojat tulivat ja saivat kameran kääntymään mutkasta oikeaan suuntaan! Hormia ei tukkinut muovikassillinen tiilimurskaa (niinkuin kaikissa muissa hormeissa) vaan 1963 asennetut vessan viemäri- ja vesiputket.

Plussan puolelle luetaan tässä kohtaa se, että nyt tiedetään missä ja mihin hormi menee. Kaikki muu onkin sitten miinusta..

Jei!
Leuka rinnassa kohti uusia ylläreitä kulkee

Auli

..ja kun muurataan, niin muurataan kunnolla!

 Jotta kaikki maa-aines pysyisi pyöräkuurin puolella, niin laitetaan siihen sitten muuri. Kunnollinen harkkomuuri. Muurataan siis.

 Ja eikun kaivetaan taas vähän lisää!

 Tarkasti mitoitetut harkot asettuvat hienosti paikoilleen! Turhan pieni vaan tuo työskentelyväli..

 Kauhalla ja tikulla sinne sai laastin väliin.

Valmis!

Ja kun tuo muuri on kuivunut, niin sitten vielä nuo hiekat/kivet kottikärryllä sisäpuolelle.

Ällistyttävän helppoa!







Musiikkisuositus muurin tekoon:

Yle Radio Suomi

t: Auli K

Pyöräkuuri on vähän vinossa..

  Ajateltiin että kaivetaan vain tuosta seinän vierestä, että saadaan pilariharkoille kuopat.

Jotenkin olisi pitänyt arvata, että tällä tontilla kaivaminen ei ole ihan noin yksinkertaista...

Eli jos rakennetaan rinteeseen poikittain autotalli, niin lattiarakenne menee jotenkin näin:

kiviä/soraa
kattopeltiä
muovimattoa
kattotiiliä
kiviä/soraa

 Ei varmaan ole mikään ihme, että nämä tolpat eivät  pitäneet seinää paikallaan!

Pilariharkot ja isot betonilaatat valmiina palvelukseen!

Tästä kuvasta saa käsityksen siitä, miksi seinä lähtikään liikenteeseen. Sora valuu kivasti ulos seinän alta vieden samalla mennessään nuo "ei-ihan-niin-tukevat" tukena olleet kakkosneloset.

 Hiukkasen on se notkollaan. Lisäksi seinä on pullistunut ulospäin keskeltä noin 12cm.

 Alle tuli 40x40 betonilaatta, sen päälle kaksi pilariharkkoa ja loppusilaukseksi vielä pilarikenkä pitämään seinää paikoillaan.

Pullotunkilla saadaan seinä liikkumaan vinolta alustalta operoiden sekä ylös että eteenpäin (joka tässä tapauksessa on siis sisällepäin)

50x100:lla sidotaan seinä paikoilleen. Tähän kohtaan tulee myöhemmin piirrustuksissakin esiintynyt väliseinä.

Kello lähenee yhtätoista...

Vihdoin on seinä tunkattu ylös ja harkot saatu kuraa täyteen.

Kuivumista odotellessa voi kaivaa lattiasta puoli kuutiota kattotiiliä sekä kuutisen neliötä kattopeltiä ja muovimattoa. Sekä kuljettaa ne kaatopaikalle kahdessa erässä.

Suoraa seinää tulee! 













Lopuksi voidaan todeta, että seinä on suora eikä pyöräkuuri ehkä kaadukaan. Nyt tarvitsee enää oikaista ovet, rakentaa se väliseinä, hankkia pyörätelineet sekä rakentaa pari hyllyä ja järjestää puutarhanhoitovälineet jotenkin järkevästi.

Puhumattakaan siitä, että vielä pitäisi varmistaa harkkoseinällä kiviaineksen paikallaanpysyminen, asentaa rännit ja -tärkeimpänä kaikesta- perustaa tuohon pitkälle seinälle kukkapenkki!

Rakensi ja ylöskirjasi Auli K

Puutarhaa

Kaikki ohikulkijat muistavat kertoa kuinka hieno kultasade meillä on. Olen kyllä sitä mieltä, että se on aivan liian suuri, liian lähellä taloa ja huonokuntoinen. Eli toisinsanoen haluaisin kaataa koko pusikon.

Vaikka onhan tämä aika hieno!

Rakennettiin tuohon tuollainen korotettu nurmikko. Siihen on piilotettu pation kohdalta otettu kivi-savi-maa. Sillä tavaralla pitäisi nurmikon ainakin pysyä paikoillaan!

Reunukseksi laitettiin tiiliä, niitä kun riittää!

Miusta tuosta tuli tosi hieno, vielä kun ruoho alkaisi itää. Viikon verran ollaan odoteltu. On ollut sen verran kylmää ettei sieltä näy kun muutama hassu pikkutaimi. Meidän tuurilla ne ovat rikkaruohoja!!

Pikkuhiljaa ymmärrän miksi nurmikkoinen piha nostaa kiinteistön arvoa :)

Kultasateen varjossa oli pystyynkuolleen omenapuun runko. Siirrettiin se tontin toiseen reunaan, "istutettiin" tuollaiseen betoniputkeen (jollaisia niitäkin löytyy monta) ja laitettiin vielä kärhö samaan kasaan kasvamaan.

Puu näyttää tosi hienolta ja toivon kovasti että kärhö viihtyy sen seurana. Oli siinä jo nuppuja!

Tuolle kuusen kannolle pitäisi tehdä jotain. Kantojyrsintää ajateltiin, mutta hinta oli sen verran suolainen, että parempi varmaan vaan peittää se kivillä... Kyllä aika sen korjaa. Ja puutarhassahan olisi hyvä olla lahoavaa puuta!

Orapihlaja-aita, joka leikattiin alas syksyllä, alkaa reippaana kasvaa. Ihmeiden aika ei ole ohi!


Paljon on tehty ja pikkuhiljaa alkaa hahmottua miltä tämä piha voisi joskus näyttää. Rauhallisesti etenemme, vaikka se ei kärsimättömälle ihmiselle kovin helppoa olekaan.

Auli

Laiska, laiskempi...

Tässä parin viimeisen kuukauden aikana ollaan keskitytty lähinnä kakkujen leipomiseen sekä huushollin ja varsinkin pihan raivaamiseen juhlakuntoon. Siivous sisällä valitettavasti sisälsi paniikinomaisen tavaroiden "piilottamisen" niin, ettei nyt löydä mitään. Meillä on juhlittu ylioppilasta ja viikon päästä siitä vietetty perheen viimeistä Prometheus-juhlaa.

Kakkujen leipomisen lisäksi talossa sisällä on tehty kovin vähän. Ainut mainittava projekti on pukuhuoneen seinien kalkitseminen.

Sain äitienpäivänä tehdä ihan mitä itse haluan. Siispä vihdoinkin aikaa kalkita seinät.

Saimme ison pussin kalkkia, josta sitten sotkimme (pyykkituvan kalkitsemisesta jääneeseen) veteen paksun litkun. Halusin tällä kertaa niin paksua, että siinä näkyisi pensselin jälki. Sellaisella tuo seinä on viimeeksi kalkittu ja piti saada nuo uudet tummemmat kohdat saman näköiseksi.

 Lopptulokseen olen suht' tyytyväinen. Työhön meni muutama tunti eikä paksumman seoksen levittäminen ollut hankalaa.

Pensselinjälki näkyy. Pinta on rouhea ja sopii hyvin pukuhuoneen hempeänvihreän tapetin seuraksi.

Ulkona on raivattu, raivottu, kaivettu, kitketty, karsittu puskia, karsittu puita, kärrätty kiviä, kärrätty tiiliä, kärrätty multaa ja jopa rakennettu, istutettu ja kylvetty jotain.

Juhlien kannalta oli tärkeintä saada ulos tila, jossa voitaisiin istua kahvittelemassa. Sisällä kun tuota tilaa ei ole 50 hengelle.

Päätettiin rakentaa kuistin viereen patio.
Maata oli kasattu seinän viereen aivan ikkunan alareunaan asti.

Samalla kun tehtäisiin patio, saataisiin maan pinta seinän vierestä alemmas ja laatat myös jättitatarin kasvupaikan päälle. Bingo!

Valitettavasti kaikki ei mennyt rakennusvaiheessa ihan suunnitelmien mukaan. Siitä ihan oma lukunsa runsaamman kuvituksen kera. Myöhemmin.

Tässä kuvassa talon ja laatoituksen välinen kiviosuus ja sen rajaava tiilireunus. Tiiliähän tontilla on vaikka pientä taloa varten. Tuossa ruukussa on muuten Matin persikkapuu.

Ja nyt kun niistä kakuista on mainittu jo moneen kertaan, niin tässä myös ylioppilas kera kakkunsa!









jatkuu...

t: Auli

Kevät!

Kaunis kesäpäivä. Huhtikuussa tarkeni istuskella ulkona lukemassa pääsykokeisiin. Pipsaa varten piti rakentaa portaitten yläpäähän aita.

 Muuri hajalle ja uusiksi. Rami ja Orvo olivat sitä perustamassa. Suhtautuivat kumpainenkin siihen kovin intohimoisesti. Matille ja miulle jäi sitten lopputyöt.

Loppuviimein jouduin jäähylle ja Matti teki sen loppuun lähes yksin. Mie etiskelin isoja kiviä tontilta..

Syksyllä tehtiin tuota nurmikkoa. Silloin vähän harmitti kun kaikki scillan sipulit joutui nostamaan ylös.

Siitä huolimatta tuli tällainen scillapaljous. Kotiloille nami-nami!!