Hiljaiseloa

Viimeaikoina olemme keskittyneet suunnitteluun tekemisen sijaan.

Ostin Hannu Rinteen kirjan Perinnemestarin rintamamiestalo Kunnostus ja ylläpito. Sen lisäksi yöpöytälukemistoon on kuulunut Rakennusperinteen ystävät ry:n vuosijulkaisu Toiveikkuuden aika Sodanjälkeistä rakentamista.

Kirjoissa on selvitetty perinpohjin kuinka tällä tavalla rakennettu talo toimii.

"Hengittävä" rakenne on periaatteessa hyvin helppo ymmärtää, mutta kun sitä pitäisi soveltaa käytäntöön nykyajan rakennusvaatimusten mukaisesti tuleekin monta mutkaa matkaan.

Isoin haaste tulee olemaan saunan ja pesutilojen remontti. Talomme vaatii kosteutta läpäisevän rakenteen, mutta rakennusvalvonta vaatii vesieristystä.

Tyhmänä aloimme selvittää ja varmistaa ihan varmaksi ettei saunan ja kodinhoitohuoneen remontteihin tarvita mikäänmoisia lupia. Jälkiviisaina ymmärrämme kyllä asiantuntijan neuvon; ei niistä kannata ääntä pitää. Kokeneemmat kertoivat, että jos erehtyy kysymään rakennusvalvonnasta, niin joka hommaan tarvitsee rakennusluvan..  Niinpä niin -  rakennusvalvonta ohjeisti meidät saunan pintaremonttiin hakemaan sellaista. No, homma etenee nyt niin, että menemme piirrustusten kanssa huomeaamuna keskustelemaan asiasta. Siitä lisää myöhemmin.

Lumien sulettua olemme siirtäneet työmaan ulos. Ja kyllä tuolla puutarhassa riittää tekemistä. On se niin lohduttomassa kunnossa, että välillä tuntuu ettei tästä voi koskaan tulla mitään kaunista. Sitten luonto taas yllättää:

MITÄ tässä on?

Marjapuska, elämänlaka ja ohdake ainakin..

Jostain syystä tämä erinomaisia omenoita kantanut puu on valinnut vanhoille päivilleen horisontaalisen kasvutavan. Kattoukot päättivät päteä myös arboristeina ja leikkasivat puulle uuden muodon. Saa nyt nähdä tuleeko tästä enää mitään.. Ajateltiin vähän nostaa vanhusta ylös, josko se siitä piristyisi!

Sivupihalla on monta marjapuskaa. Ne ilmeisesti ovat jotain harvinaista maata myöden kasvavaa lajia..? Tai sitten ei.

Leikkasin niistäkin kaikki vanhat oksat pois. Toivottavasti ensi vuonna saadaan satoa (jos ne vielä löytyvät, kun ei puskiin jäänyt yhtään oksia)

Kompostin vieressä pieni risukasa. Tontilta tulee varmaan viisinkertainen määrä, jos sekään riittää.

Tästä nurkasta aloitettiin perkaaminen, koska se oli ensimmäisenä sula.

Risukkoa piisaa.