Uusi ulko-ovi, vihdoinkin!

Tilattiin sitten uusi ovi tähän ylöskin. Ajateltiin, että parempi sen on olla paikallaan jo talvella.

Kaskipuu sai siis tehdä meille toisenkin uuden oven.

Vanhassa ovessa ei oikeastan ollut mitään vikaa...
Paitsi että se ei oikein toiminut minkäänlaisena eristeenä. Avautumissuunta oli väärä.
Postiluukkuun oli työnnetty eristettä, mutta siitä huolimatta sieltä tuuli.
Maalipintakin näytii nuhjuiselta.

Ovi avautui keskelle kuistia. Kesällä kun kuistilla istuskellaan, siellä ollaan oven takana piilossa.

Onkohan taloa rakennettaessa ollut tarjolla vain vasenkätisiä ovia? Jos se olisi ollut syy molempien ovien avautumissuuntiin, ne kun eivät kumpikaan olleet käytännöllisiä.

Tässä vanha ovi saa kyytiä. Riisuin siitä pois  kaikki käyttökelpoiset hilut. Kaskipuun asentajana toimi Veljekset Peltomaa oy Pomarkusta. Voin lämpimästi suositella kaikille!

Sain seurata vieressä oven vaihtoa ja "antaa neuvoja". Asentaja kertoi koko ajan mitä tehdään ja miksi. Hän myös vastaili (tyhmiin) kysymyksiini rauhallisesti ja hermostumatta. Se kertoo jo paljon!

Ovi poissa, karmit vielä jäljellä. Tässä kohtaa kyttäsin tarkasti, että sisäpuolen pinkopahvit eivät vahingoitu kun karmit sahataan keskeltä poikki.

Ulkoseinän rakenne ulkoa sisällepäin.
* ulkovuorauslauta
* ilmarako, vaakakoolaus
* huokoleijona tmv
* vanha ulkovuorauslauta
* koolaus

Koolauksen takana on puruja, mutta koska tässä kääntyy seinän suunta, näkyy koolauksen jälkeen väliseinän raakalautaa. Ja viimeisenä, muttei todellakaan vähäisempänä, pinkopahvi.

Seitsemän talossa asutun vuoden jälkeen edelleen rakastan tuota väriä! Se oli ensimmäinen asia, johon talon myynti-ilmoitusta katsellessa kiinnitin huomioni. Rakkautta ensi silmäyksellä <3

Rouva itse purkuhommissa!

Avattiin joululahjapaketti!
Hyvin oli pakattu

Karmi istuu ruuvien päällä. Ensimmäinen ruuvi tuli lattian mukaan.

Tässä kohtaa näkyi pari kesää sitten tehty saksanampiaisten pesä. Se oli rakennettu lattian alle ja oli kooltaan luokkaa valtava. Valitettavasti muutaman sentin raosta ei saanut siitä kuvaa.

Karmin/kynnyksen alle laitettiin kolme ruuvia vaateriin, niin että niitten päälle tuleva karmi on suorassa.

Tässäpä nopsasti ovi jo paikoillaan. Seuraavaksi vuorossa smyygien teko.

Ja miulla pinkopahvien niittaus. Tulivat niin uuden karmin reunaan, että juuri ja juuri niitti riitti. Tähän päälle tuli sitten vanhat listat.

Olin hyvissä ajoin irrottanut listat, poistanut niistä maalin ja maalannut ne uudelleen. Valmistuivat siis edellisenä päivänä..

Tältä uusi ovi näyttää. Siirrettiin pattereilla toimiva led-valo oikeaan paikkaan. Valaisimessa on liiketunnistin, joten illalla kotiin tullessa on mukava kun näkeekin jotain!

Väännettävä ovikello! Pitkäaikainen haave. Tämä löytyi torista, eikä ollut edes kallis.

Ovikello piti asentaa jo tehtaalla. Tämä ovi on paksumpi, kuin se missä ovikello oli aiemmin ollut, eli vääntimen kara oli liian lyhyt. Lähetimme tehtaalle vain kellon ja vääntimen, mutta siellä ei tehty uutta karaa. Eikä asennettu osia paikalleen.

Osat palautuivat meille. Kun ovi oli asennettu, rakentelin siihen uuden karan harjateräksestä.

Matin kanssa  asennettiin kello paikalleen.


Messinkikello soi hyvin ja kuuluu kyllä!!

Ja tältä se näyttää sisältä katsoen.

Seuraava homma onkin välioven lakanpoisto ja hiominen. Päälle vielä petsaus ja väritön lakka.

Myös oven lukko pitää korjauttaa. Ja haluaisin kokeilla saako oveen tehtyä ikkunan!!






Ulko-ovien valmistuttua uudesta ovi-rempasta haaveilee

remonttipirkkonne Auli K

Kohtaus kellarinoven elämästä

Ala-ovi on vähän surullisen näköinen. Olen hankkinut sitä varten maalin. Siitä on tosin jo kohta kuusi vuotta aikaa. Mitään muuta ei tämän hyväksi ole saatukaan aikaiseksi.

Oven pelastamiseksi tarvitaan kyllä pikkasen enemmän kuin maalia. Pinnan rimoituskin on kovin haristunut.


















Ovi avautuu hankalasti oikealle, jolloin tavaraa kellariin kuljetettaessa se on aina tiellä.

Ovessa on tiivisteistä huolimata melko iso rako, josta talvella tuli lunta sisään! 

 Oven paksuus ei ole päätähuimaava. Taitaa olla lämpöarvoltaan aika vaatimaton

 Lisäksi tästä reunasta oli joku pikkuelukka järsinyt puuta..

 Tässä keväällä Kaskipuun edustaja soitti, että haluaisimmeko tutustua heidän tuotteisiinsa. Ja siitähän se sitten alkokin. Päätimme päästä tässä kohtaa helpolla.

Heinäkuun lopulla ovi tuotiin pihaan ja pian perässä tulikin asennusporukka, joka nopsasti poisti vanhan oven ja alkoi asetella uutta paikoilleen.

 Pikkasen on rouva rakentanut hyllykön leveäksi!

 Asennuksen suhteen tuli vähän erimielisyyksiä. Karmi oli jo laitettu sisäseinän mukaan tasan. Kysyin, että miksi se niin pitää laittaa? Eikö olisi luontevampi laittaa se samalla tavalla kuin vanha ovikin; sokkelin pinnan kanssa tasan? Pohdittuaan asiaa vähän aikaa siirsivät he karmin siihen mihin mie sen halusin.

Sovittiin, että puran oven vasemmalla puolella olevan eristelevyn ja rakennan siihen smyygin ja vuorilaudan. Sitä puuhaillessa huomasin,että eristelevy olikin pelkkä kahdella naulalla kiinni oleva kaistale. Oli helppo purkaa.  Ja laudatkin oli sahattu valmiiksi. Mitä nyt vähän puuttui yhdestä kohdasta. Onneksi olin tällä kertaa nopea toimissani ja sain puuttuvan palan roskakasasta ennen kun se vietiin pois.

 Oven vaihtoa seurasi myös tämä pikkukaveri, sepelkyyhkyn poikanen. Se yritti pitkän aikaa olla työmiesten kaveri ja jouduin siirtämään sen muutaman kerran tontin perälle (josta se palasi heti lentäen takaisin).

 Tältä täällä nyt näyttää!

Oveen piti tulla etuoven lukon kanssa sarjoitettu lukko, mutta väärän kohdan rastituksen seurauksena saatiinkin uusi lukko uusilla avaimilla. Nyt odotellaan aikaa, jolloin ostetaan uusi etuovi ja saadaan molemmat ovet yhden avaimen taakse.

 Oven kätisyys vaihdettiin ja ikkuna on paljon isompi kuin ennen. Aivan tajunnanräjäyttävää on se, miten paljon ikkunan koon suurennus tuo valoa käytävään!

Oven kätisyyden vaihto paransi oven käyttöä todella paljon. Nyt olemme alkaneet käyttää alaovea kun siitä on niin mukava kulkea!

Oven rakenne näkyy tästä. Kyllä varmaan ensi talvena on kellarissa paljon lämpimämpi ja vähemmän lunta!











Oven vaihtoa haukkana seurasi ja  neuvoja antoi oveen rakastunut remonttipirkkonne
Auli

Kaappi ja sen kaveri

 Saatiin Mikolta ja Katrilta keittiöremontista ylijääneet komeroitten ovet karmeineen. Suunniteltiin niistä makuuhuoneeseen uudet vaatekomerot entisen irtokaapin tilalle.

Komeronovet odottelivat pressujen alla pihalla sen ajan, että saatiin vanha kaappi myytyä. (Ja samalla rahaa, jolla ostaa puutavara komeroitten rakentamiseen.)

Ovet oli maalattu valkoiseksi. Ne vietiin työkeskukseen maalinpoistoon, uudelleen petsattavaksi ja lakattavaksi. Tässä kohtaa tuntui, että meillä ei ole tarpeeksi tilaa ja aikaa niiden käsittelyyn. Ja tämä ratkaisu oli aivan oikea!

 Runko rakentui "kaks-kakkosista", väliseinät ja hyllyt "japaninlaatuisesta" lattialaudasta.

Etsittiin hyllyihin ja komeron seiniin pontattua sileää paneelilautaa. Ei löytynyt sellaista, mutta Hakulan puusta löytyi 15mm paksua lattialautaa, joka oli sopivaa hyllyihin ja tuohon päätyseinään.

 Hyvin mitoitettu kaappi, vain pieni rako jäi etureunaan.

Yhdistimme kaksi vastakkain avautuvaa karmia tuplakarmiksi. Sitä varten ostimme torista vähän vaarallisen oloisen pyörösahan, jolla Matti sai näppärästi tehtyä nuo upotukset.

 Komeroon vasemmalle tulee laatikot ja keskimmäiseen komeroon tanko paitapuseroille.
Yritin mitoittaa hyllyt tarpeeksi mataliksi, ettei vaatteista tarvitse rakentaa liian korkeita pinoja.

 Käytiin K-raudasta ostamassa pyörösahaan uusi terä. Samalla kävimme läpi virhesävytetyt maalit. Sieltä löytyi komeroon sopiva vaalea maali.

 Sittenpä onkin jo noudettu ovet ja laitettu ne paikoilleen.

Yläkomeroitten ovia joutui lyhentämään 11cm. Lyhennys tehtiin myös työkeskuksessa. Sen vuoksi sain asentaa yläsaranat uudelleen.

Komeron sivuun tuli ensin tasoite peittämään lattialaudan viistereunat. Seuraavaksi päälle laitoin makulatuuripaperin ja lopuksi vielä maali.

 Ihan parasta ovat komeroitten sisällä olevat Ikean valot, jotka syttyvät kun ovi avataan. Meillä on lähestulkoon talon kaikissa komeroissa tuollaiset. Valot toimivat paristoilla niiden latausta varten ostimme laturin, jolla voi ladata myös tavallisia paristoja.

Keskimmäiseen oveen tuli peili, ja nyt listatkin ovat paikoillaan. Talon muitten listojen kanssa samanlaiset listat löytyivät tietysti Hakulan puusta.






Kuuntelusuositus komeroitten rakennukseen:
  YlePuhe

Komeronrakennuksen kuvasi, kirjasi ja kuuntelusuosituksen teille antoi remonttipirkkonne Auli

Hei, tuolle makkarillehan ei oo vielä tehty mitään..

Koko sen ajan kun olemme asuneet talossa, on makuuhuone ollut "ihan ookoo".

Tapetti ihan perus vaalea, mutta vähän ärsyttävä. Mut ei tarpeeksi..

Nyt kun ei muutakaan ollut, niin päätettiin tehdä tällekin jotain.

No, vähän olin aloittanut tapetin poistoa. Pitihän sitä katsoa mitä siellä alla on.

Sielläpä oli maalattu tapetti. Värinä tuollainen epäseksikäs mummonalushousu. Tässäkin.

Makuuhuoneesta oli jossain vaiheessa tullut myös varasto. Liikaa tavaraa joka paikassa. Ahdistavaa.

Maalia vallittiin hartaudella. Ikkunaseinällä oleva kurki-tapetti saa jäädä, joten siihen sopiva väri piti löytyä. Hain ATVltä värimalleja, joita teipattiin seinään ja vahdittiin aamulla, päivällä ja illalla

Makuuhuoneeseen piti saada sinistä (jossain sanottiin, että se olisi paras unensaannin kannalta) jota ei koko talossa ole vielä ollenkaan.

Lopulta päätimme väriksi Tikkurilan Tunne väri -kartasta numeron N500 Akaatti.

Maali on himmeä Maestro seinämaali.

Ostin myös kunnon telarullan ja hain Mikolta lainaksi siihen varren.

Olisikohan samalla pitänyt ostaa myös uusi kaukalo. Vähän oli hankalaa tuo maalin saaminen telaan.

Muttei se menoa haitannut. Päätettiin vielä illalla maalata edes yksi seinä, niin näkisi millainen siitä tulee.

Reunat maalattiin pensselillä. Oli tehtävä kompromissi sen välillä, että maalaako suoraan, vai maalaako niin että se peittää tapetin. Tapetti oli leikattu hyvin suurpiirteisesti.

Tämän jälkeen jäi vielä vähän pikkupensselillä maalatavaa listojen alareunaan.

 Tässä kohtaa tulee aina mieleen, että miksi ihmeessä mei ei olla tehty tätä jo vuosia sitten!!

Huomattava parannus. Olihan tuo tapetti melkoisen levoton.

Eka seinä kahteen kertaan maalattuna. Väri on oikein kaunis, eikä ole liian tumma.

Tyytyväisiä olemma tähän! Samalla kun siirtelimme huonekaluja seinien vieristä siirtelimme niitä myös uusille paikoille.

Valmista tuli. Paitsi että taulut on vielä valitsematta ja ripustamatta seinille.

Sen perusteella, miten taulujen ripustus olohuoneessa on edennyt voisi ennustaa taulujen löytävän tiensä paikoilleen vuonna 2019.

 Vaatekaappi, kirjakaappi ja apteekkilaatikosto vaihtoivat paikkoja.

Tässä kuvassa näkyy hyvin tuo ikkunaseinän tapetti. Kyselin Fecebookin Pelastetaan vanhat esineet -ryhmässä onko tapetti tuttu jollekulle.

Eräs nainen kertoi kotonaan olleen 1950-luvulla saman tapetin, mutta vihreällä pohjalla. Hän laittoi myös kuvan, jossa tapetti näkyi.

Tämä ei ole ihan eka alkuperäinen, alla on toinen tapetti, muttei mitään uuttakaan. Lieneekö ollut joku jämärulla, kun on laitettu vain yhdelle seinälle?

Kirjakaappi on tuohon melkein sopiva. Muuri jää alle 10 senttiä kaappia kapeammaksi.


















Musiikkisuositus makuuhuoneen maalaukseen:

Bush: Sixteen stone
Hoodoo Gurus: Mangnum Cum Louder

Auli ja Matti

Löysin kivaa maalia!

Kävin hakemassa värikarttoja RTV:ltä, kun huomasin heidän poistopisteessään i-ha-nan maalin. Keltainen seinämaali, joka toi mieleen auringon. Mietin kauan, että mihin sen voisi laittaa. Ei tullut mieleen.

Kun ajelin jo kotiin, niin muistui mieleeni, että keittiön seinähän kaipaisi jotain piristystä.

Mummonalushousujenvärinen muuri ei ole mitenkään kaunis, vähän oli myös tuota halkeamaa.

Kieppasin takaisin ja ostin maalin. Maksoi kokonaista 5€!

Reunan halkeaman päälle liimasin makulatuuripaperia 5cm suikaleen.

Siisti tuli.

 Maali on ihana!

Kaikki maalitelat tuhoutuivat viimevuotisten abien maalausurakan aikana, joten pensseli kehiin :)

Kyllä sopii paljon paremmin kun tuo aikaisempi.

Valmis, kuivuu.

 Maali on Tikkurilan himmeä Eco-friendly. Sävy M302 C sävytettynä A-pohjaan.

















Musiikkisuositus maalaushommiin: Radio Nostalgia