perjantai 21. elokuuta 2015

Mistäs tunsit meidän portin? Näin teidän uuden portin..

 Torstaina valettiin portinpylväät paikoilleen ja perjantaiaamuna asennettiin niiden väliin portti.

Työkeskuksen pojat hitsasivat saranat paikoilleen.
 Vaateriin pitää laittaa.
Tapsa on tehnyt meidän portin -ja hyvän portin tekikin!

Minä sen suunnittelin, joten kauniskin se on.
 Onkos se nyt hyvä?
 Tässä kuvassa alkaa olla portti jo paikallaan. Saranat on heftattu paikoilleen.

Hyväksyin!
 Ja kadulta päin sama homma.
 Ja taas käytetään rälläkkää.
Tässä vielä kuva porraskaiteiden maalauksesta. Toinen on jo kertaalleen maalattu.

Ja kaikki tietysti yllättyvät kun väriksi valikoitui vihreä!

Myös portti maalataan samalla värillä.





Musiikkisuositus porraskaiteiden ja portin maalaukseen:

Yle puhe: arkistoiden kätköistä

Kaiken teki
Auli K

perjantai 14. elokuuta 2015

Porraskaiteet uusiksi



Eivätpä taida olla rakennusmääräysten mukaiset nämä porraskaiteet.

Lisätän kuvaan kolmevuotias lapsi, niin saadaan jotain osviittaa siitä, miksi halusimme uudet kaiteet!














 Heippa hei, vanhat kaiteet.

Tilasimme uudet Turun kaupungin työkeskuksesta. Toimitus oli kesäaikanakin ihan kohtuullisen nopea.









Ja tältä se näytti ilman kaiteita!
Oli aika jännää kulkea portaissa, kun saattoi kellahtaa tantereelle ihan milloin vain. :)













Uudet kaiteet hitsattiin vanhojen kaiteitten paikalle.
Rälläkkä käytössä. Saa nähdä saanko ensi vuonna äitienpäivälahjaksi rälläkän, sillä voisi tehdä vaikka mitä!











Ensimmäinen kaide paikoillaan. Matti hyväksyy.
Toisen kaiteen paikalleen sovitus. Hyvä tuli.

Nämä kaiteet kävivät tosin jo kerran pihassa pyörähtämässä. Kaiteen ja seinän väliin jäi liian suuri aukko, joten kaidetta vähän jatkettiin ja yritettiin uudelleen.




Ja tässä lopputulos. Jostain syystä pinnat ovat liian lyhyet ja kaiteen ja portaan väliin jää piirrustuksissa olleesta kolmesta sentistä poiketen melkein kymmenen sentin rako.

En usko, että se haittaa, olihan rako ennen vähän suurempi.

Katsotaan josko sille voisi tehdä jotain.



Nyt vaan pitäisi valita minkä väriset kaiteet halutaan. Vihreä on suunnitelmissa, mutta voihan niistä tulla vaikka punaiset...

Sitä (ja uutta porttia) odotellessa nautitaan kesästä!

Auli













 














perjantai 12. kesäkuuta 2015

Valuhommia ja pation humalatuki

 Hankimme viime kesänä matontamppaustelineen. Sitten myimme sen. Naapurin Pekka teki meille uuden, joka piti valaa maahan.

Aloitin valuuharjoittelun siis mattotelineen pysytyksestä. Kaivoin kuopat ja astettelin telineen paikoilleen.

Kuivabetonin sekoitin lapiolla saavissa! En suosittele kenellekään. Mylly olis kyllä aika pop, mutta sitä ei just nyt sattunut olemaan tiluksilla saatavilla. Ja kun inspis iskee, niin silloin tehdään, eikä mietitä..

Mattoteline on pohjamaalattu. Maaliksi valikoitui ainut hyllystä löytynyt metallille tarkoitettu maali. En kuitenkaan maalannut vielä, sillä tuossa kohtaa kirsikankukat alkoivat varista. Olishan siitä saattanut saada kivan efektin maalipintaan..

 Ja se mitä varten piti harjoitella on tämä pation humalakehikko.

Patjan raadot raahattiin Lappeenrannasta (ovat aitoa 70-lukua, äitin ja iskän peruja). Kehikko tehtiin "kakkosnelosesta" pilariharkkojen ja -kenkien kanssa. Oikeesti Mikko ja Matti valoivat sen. Varmaan siksi se vähän keikkuu :)

Vasemmalle tulee vielä yksi tukipuu.

Pakastavedetyt kakkosneloset eivät oikein istu tähän meidän "rappioteemaan". Ajattelin ensin maalata rakennelman, mutta sitten tuli mieleen, että joskus netissä haahuillessa tuli vastaan kiva kikka, jolla saisi puun harmaantumaan nopeasti. Ja eikun etsimään.


Löytyihän sieltä neuvo, jos toinenkin! Helpolta kuullosti.
Otetaan "pata-pataa" ja etikkaa. Sekoitetaan ämpärissä.

Tässä on etikassa lilluvaa "peikonvillaa" kun pata-pataa ei ollut käsillä.

Ja sitten annetaan tekeytyä neljä päivää.

 Tältä se näytti neljän päivän päästä. Ei kovin vakuuttavaa, eihän? Tuohon vielä lisätään vettä sama määrä kuin etikkaa oli.

Seosta sivellään puupintaan ja puu muuttaa väriään!

 Puun pinta ennen sivelyä...

 ... ja sama pinta sivelyn jälkeen.

No eipä kovin vakuuttanut tuo. Onneksi etikka ei paljoa maksa.

Seuraavana päivänä pinta näyttikin tältä. Ihme juttu!!

Ongelmaksi kuitenkin muodostuivat seuraavat asiat:

-patjanrungot ovat tolppien välissä
-pensselillä ei pääse lähellekään
-sivelyn tulosta ei näe heti, jolloin tuloksesta tulikin helposti laikukas





 Ratkaisin asian sillä, että kaadoin litkua suihkepulloon ja suihkutin sillä puun.

 Hyvä idea! Paitsi että suihkepullo ei suostunut toimimaan kovin pitkää aikaa.
Ei sitä varmaan ollutkaan tarkoitettu etikalle.

Mutta lopputulos on "ihan hyvä"

Etikkasuihkutukset saavat jäädä syksyyn, sillä pikkuhumala kasvaa jo kovaa vauhtia.

Kokemuksesta voin kertoa, että etikka ja kasvit eivät ole hyvä pari. Paitsi jos kyseessä ovat rikkaruohot!

Musiikkisuositus etikan kanssa läträämiseen:

Mustarastas
Käpytikka
Räkättirastas
Satakieli
Tervapääsky

huomena rakennetaan lisää

Auli
 

sunnuntai 29. maaliskuuta 2015

Ikuinen keittiöremppa

Keittiön remppa kestää kymmenen vuotta. Vaikuttaa ihan Kauniit ja rohkeat -sarjalta, jossa asiat tapahtuvat hyvin hitaasti (jos ollenkaan). Tässä blogissa tosin on aika vähän lähikuvia kauas tuijottavista, ahdistuneista ja rakkaudessa riutuvista ihmisistä..

 Keittiössä tapahtuu. Eli huuva sai kyytiä, kun kaikki vaatteet haisivat koko ajan makkarakeitolle. Tilalle tuli liesituuletin. Huoneilmaan palauttava aktiivihiilisuodattimella. Möykkää kun teini, mutta toimii.





Rosteri päällystettiin ihanalla puu-tapetilla. Sillä samalla, jota on kuivauskaapissakin.  Yläosa jäi vielä rosterille. Ja sähkömiestä odotellaan.





 Kaappien ovet ovat (nyt jo) valmiit! Kahvoista tuli keltaiset. Nää on ku karkkia, nam!



Ja ateriapuolellakin uudistuksia :) Saimme vihdoinkin hankittua vihreävartiset Colorinat! Kyllä nyt kelpaa.









Musiikkisuositus keittiöremonttiin:

Soul Asylum: Gravedancers union

see you

Auli

torstai 1. tammikuuta 2015

Havaintoja maalinpoistosta

 Vanhan alakaapin oven maalinpoisto sujui kuin leikki. Pinta oli kova ja maali irtosi todella hyvin kuumailmapuhalti-
mella.

Tällä kertaa irroitin myös tuon helan, aiemmin maalatessa sitä ei oltu irroitettu ollenkaan.
 Alta paljastui alkuperäisenä vihreä maali. Sen jälkeen oli kaapit maalattu keltaisella (mikä sekään ei olisi ollut huono väri!) ja viimeisemmäksi vaalean-sini-vihreällä.
 Maalinpoiston apuna kuumailmapuhallin ja spakkelilasta.

Kuumailmapuhallin on ollut käytössä kymmenisen vuotta ja sellainen pitäisi olla jokaisessa nikkaroivassa kodissa!
 Kuten kuvasta näkyy, maalipinta oli jo vähän huonossa kunnossa.

Valitettavasti ovi on ollut tiskipöydän kohdalla ja saanut vettä niskaansa sen verran, että viilutus on paikoitellean halkeillut.
 Kaapissa on ukko. Meillä näitä piirrettyjä ukkeleita löytyy monesta paikasta. Tämä ukko löytyy oven sisäpuolelta ja sen vuoksi ovi jää sisäpuolelta maalaamatta.
 Yläkaapin  oven pinta on puristelevyä. Hankala!

Päällimmäinen maali on jotain muovia, joka irtoaa kun vähän lämmittää, mutta alla olevat maalit kaipasivat enemmän lämpöä. Ja samalla hajosi levyn pinta, jos ei ollut supervarovainen.
 Yläkaapin ovenkahvat olivat olleet ensin puunväriset, lakatut. Seuraavat maalit keltainen, vihertävän keltainen, sininen ja viimeiseksi tylsä valkoinen.

Taitavat olla seuraavaksi keltaiset :)
 Kaappiahan ei kannata ottaa alas -tai edes tyhjentää maalinpoiston & maalauksen ajaksi.

Kaappihan on rohkean sininen sisältä ja maali sen verran hankala ottaa pois, että saapi olla tästä eteenpäinkin.

Pari vuotta sitten tapetoin takaseinän ihanalla vihreällä puu -tapetilla.

Onhan tätä kaapin maalaamista harkittu jo yli kaksi vuotta!
 Ovet näyttävät jo aika hyvältä! Vaikka pinta olikin laikullinen ja tumma, niin  hyvin peittää. Tässä kolme kerrosta. Yksi vielä, niin saa paikoilleen!
Alakaapit alkavatkin olla jo valmiit. Astianpesukoneen vasemmalla puolella on vielä rima, joka pitäisi maalata. Se varmaan vaatii koneen siirtämisen, joten voi olla ettei tapahdu ihan tällä viikolla...









Kuuntelusuositus maalinpoistoon:
Yle Puhe

t. Auli K