Aloitin valuuharjoittelun siis mattotelineen pysytyksestä. Kaivoin kuopat ja astettelin telineen paikoilleen.
Kuivabetonin sekoitin lapiolla saavissa! En suosittele kenellekään. Mylly olis kyllä aika pop, mutta sitä ei just nyt sattunut olemaan tiluksilla saatavilla. Ja kun inspis iskee, niin silloin tehdään, eikä mietitä..
Mattoteline on pohjamaalattu. Maaliksi valikoitui ainut hyllystä löytynyt metallille tarkoitettu maali. En kuitenkaan maalannut vielä, sillä tuossa kohtaa kirsikankukat alkoivat varista. Olishan siitä saattanut saada kivan efektin maalipintaan..
Patjan raadot raahattiin Lappeenrannasta (ovat aitoa 70-lukua, äitin ja iskän peruja). Kehikko tehtiin "kakkosnelosesta" pilariharkkojen ja -kenkien kanssa. Oikeesti Mikko ja Matti valoivat sen. Varmaan siksi se vähän keikkuu :)
Vasemmalle tulee vielä yksi tukipuu.
Pakastavedetyt kakkosneloset eivät oikein istu tähän meidän "rappioteemaan". Ajattelin ensin maalata rakennelman, mutta sitten tuli mieleen, että joskus netissä haahuillessa tuli vastaan kiva kikka, jolla saisi puun harmaantumaan nopeasti. Ja eikun etsimään.
Löytyihän sieltä neuvo, jos toinenkin! Helpolta kuullosti.
Otetaan "pata-pataa" ja etikkaa. Sekoitetaan ämpärissä.
Tässä on etikassa lilluvaa "peikonvillaa" kun pata-pataa ei ollut käsillä.
Ja sitten annetaan tekeytyä neljä päivää.
Tältä se näytti neljän päivän päästä. Ei kovin vakuuttavaa, eihän? Tuohon vielä lisätään vettä sama määrä kuin etikkaa oli.
Seosta sivellään puupintaan ja puu muuttaa väriään!
Puun pinta ennen sivelyä...
... ja sama pinta sivelyn jälkeen.
No eipä kovin vakuuttanut tuo. Onneksi etikka ei paljoa maksa.
Seuraavana päivänä pinta näyttikin tältä. Ihme juttu!!
Ongelmaksi kuitenkin muodostuivat seuraavat asiat:
-patjanrungot ovat tolppien välissä
-pensselillä ei pääse lähellekään
-sivelyn tulosta ei näe heti, jolloin tuloksesta tulikin helposti laikukas
Ratkaisin asian sillä, että kaadoin litkua suihkepulloon ja suihkutin sillä puun.
Hyvä idea! Paitsi että suihkepullo ei suostunut toimimaan kovin pitkää aikaa.
Ei sitä varmaan ollutkaan tarkoitettu etikalle.
Mutta lopputulos on "ihan hyvä"
Etikkasuihkutukset saavat jäädä syksyyn, sillä pikkuhumala kasvaa jo kovaa vauhtia.
Kokemuksesta voin kertoa, että etikka ja kasvit eivät ole hyvä pari. Paitsi jos kyseessä ovat rikkaruohot!
Musiikkisuositus etikan kanssa läträämiseen:
Mustarastas
Käpytikka
Räkättirastas
Satakieli
Tervapääsky
huomena rakennetaan lisää
Auli
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti